Veteraanidiplomaatti: Niinistön Putin-tapaaminen oli “harkittu, taitava diplomaattinen veto”

Mimosa Hedberg – 16.2.2017

Iltalehti

Diplomaatit Jaakko Iloniemi, Petri Hakkarainen ja René Nyberg kirjoittivat yhdessä kirjan Trump, Putin, Merkel ja Suomi, joka julkaistiin Helsingissä torstaina.

Iltalehti uutisoi, että kirjassa arvioidaan presidentti Sauli Niinistön ottaneen riskejä tavatessaan Venäjän presidentti Vladimir Putinia vuonna 2014 Sotšissa, Ukrainan kriisin ollessa täydessä liekissä.

– Riskillä tarkoitin sitä, että tuolloin tilanne oli niin tulehtunut ja Krim oli juuri miehitetty. Malesialainen kone oli ammuttu alas ja sota oli täydessä käynnissä Itä-Ukrainassa. Niin mennä EU-päämiehenä ja Suomen presidenttinä tapaamaan Venäjän presidenttiä: se piti hoitaa hyvin. Se oli se riski, René Nyberg avasi kirjan tekstiä torstaina Iltalehdelle.

Nyberg painottaa, että huipputapaaminen Putinin kanssa hoidettiin kuitenkin Suomen puolelta mallikkaasti.

– Se hoidettiin hyvin. Jos sinne olisi menty puhumaan esimerkiksi sanktioista, niin sehän olisi ollut totaalinen virhe. Mutta eihän tietenkään Niinistö sitä virhettä tehnyt, hän meni puhumaan sinne Ukrainasta. Ja sitä hän korosti, kun lensi Kiovaan.

Nyberg viittaa Niinistön vierailuun, jonka hän teki Ukrainan presidentti Petro Porošenkon luokse heti presidentti Putinin tapaamisen jälkeen.

– Eli se oli harkittu, taitava diplomaattinen veto, jolla varmistettiin se, että Suomi EU:n jäsenmaana kykenee hoitamaan myös suhteensa Venäjään tilanteessa, jossa välit ovat lähes poikki.

“Tietämättömyyttä”

Viime vuonna presidentti Niinistö joutui puolustelemaan tiivistä yhteydenpitoaan Venäjään, kun länsinaapurissa kummasteltiin Putinin Kultaranta-vierailua. Tuolloin Ruotsin entinen puolustusministeri Karin Enström kohautti toteamalla, että ruotsalaisten on vaikea ymmärtää Putinin tuloa Suomeen.

– Olin itse tuolloin viime kesänä Kultarannassa, kun entinen Ruotsin puolustusministeri tämän esitti. Ja sehän oli lähes tietämättömyyttä. Hän ei edes ymmärtänyt, mitä kysyi.

Nyberg painottaa, että ajatus, ettei Suomi puhuisi Venäjän kanssa, on poliittisesti vieras.

– Se olisi Suomen etujen vastaista. Näin ollen muutkin maat pitävät yhteyttä Venäjään, Nyberg muistuttaa.

Esimerkiksi hän antaa muun muassa Saksan ja sen johtajan Angela Merkelin. Nyberg sanoo, että kysymys on enemmänkin siitä, minkälaista yhteyttä pidetään ja minkälaisista asioista puhutaan.

– On sellaisiakin maita, jotka käyvät Moskovassa kritisoimassa sanktioita ja sitten kun tulee EU-kokous, jossa ne maat ovat hiljaa. Mutta me emme harrasta sellaista politiikkaa. Me sanomme sen, mikä on meidän kantamme. Me emme pelaa.

– Eli Suomelle tämä yhteydenpito Kremliin on osa perinnettämme ja oleellinen osa meidän ulkopolitiikkaamme. Se on Suomen kannalta tärkeää, Nyberg lopettaa.

Print Friendly, PDF & Email
Written by René Nyberg