“Venäjästä ja vähän Ruotsista”

Kauppalehti – 9th May 2016

Venäjän talouden ongelmat osataan jo ulkoa: öljyriippuvuus, reformien lykkääntyminen, investointien vähäisyys.

Suurlähettiläs René Nybergin mukaan Venäjän talouden todellinen ongelma löytyy kuitenkin syvemmältä.

”Venäjän kehityksen suurimpia esteitä on, että se ei ole oikeusvaltio eikä siellä ole yksityisen omaisuuden suojaa. Päätöksenteko voi olla mielivaltaista. Sellaisessa yhteiskunnassa taloudellisen dynamiikan vapauttaminen on hyvin vaikeaa”, Nyberg sanoo.

Venäjällä on ollut orastavia yrityksiä herätellä samanlaista yrittäjähenkistä hurmosta, jota Helsingissäkin on nähty. Skolkovo-teknologiapuiston startuptapahtumissa Moskovan liepeillä saattaa tavata yrittäjähenkistä nuorisoa. Nybergin mukaan syvään juurtuneet ajattelutavat eivät kuitenkaan ole muuttuneet.

”Kaikkein huolestuttavinta on se, että venäläiset eivät vieläkään hyväksy laajasti yksityistä omaisuutta ja yrittäjyyttä, paitsi ehkä datšat, autot ja asunnot. Varsinainen yrittäjyyden ydin, oikeus omistukseen ja omaisuuden suoja, ei ole venäläisten keskuudessa vieläkään hyväksyttävää”, Nyberg sanoo.

Pitkän uran ulkoministeriössä ja diplomaattina tehnyt Nyberg oli Suomen suurlähettiläs Moskovassa vuosina 2000-2004. Diplomaattiuran jälkeen hän johti suurten suomalaisten yritysten etuja Venäjällä valvovaa East Officea.

Nybergin mukaan suomalaisten yritysten toimintaedellytykset Venäjällä ovat kohtuulliset, jopa hyvät. Suuret, vakiintuneet yritykset osaavat pelisäännöt.

”Tärkein neuvo, jonka teollisuudelle ja investoijille on voinut antaa, on että lakia ei saa rikkoa. Siellä pitää ehdottomasti noudattaa venäläisiä määräyksiä. Silloin etabloitunut ulkomainen toimija kyllä nauttii suojaa. Ei Venäjä mikään villi itä ole, ulkomaisten yritysten läsnäolo hyväksytään”, Nyberg sanoo.

Jos ulkomaiset yritykset joutuvat Venäjällä vaikeuksiin, taustalla on yleensä muita kuin yritysten toimintaan liittyviä asioita. Kun Turkin ilmavoimat ampuivat venäläishävittäjän viime vuoden lopussa alas Syyrian rajalla, välirikko johti siihen, että Venäjä ajoi turkkilaisen teollisuuden ulos Venäjältä.

Poliittisten suhteiden heikkeneminen koitui yritysten maksettavaksi.

Nybergin, ruotsalaisen suurlähettilään Mats Bergquistin, Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutin ranskalaisen puheenjohtajan François Heisbourgin ja Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista luovutettiin ulkoministeri Timo Soinille (ps) noin viikko sitten vapun aatonaattona.

Nato-selvityksen arviota Venäjän reaktiosta Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen on kehuttu realistiseksi ja suorasanaiseksi. Raportin mukaan reaktio olisi todennäköisesti voimakas ja ”tyly”, mahdollisesti myös samalla tavalla henkilökohtainen kuin Turkin tapauksessa.

”Yhtään venäläiskommenttia selvityksestä en ole nähnyt. Virallinen kommentti tulee vasta sitten kun he ovat päättäneet, mitä mieltä ovat”, Nyberg sanoo.

Venäjällä toukokuun alun juhlakausi huipentuu tänään voitonpäivään. Viime vuosina voittoa natsi-Saksasta toisessa maailmansodassa on Venäjällä juhlittu erityisen näyttävästi. Asekaluston ylenpalttinen vuosittainen esittely näytöksissä ja paraateissa voi tuntua pompöösilta ja vanhanaikaiselta, mutta Nyberg löytää voitonpäivän juhlallisuuksista jotain hyvääkin.

”Täytyy sanoa, että se on ainoa juhlapäivä, joka nykyään todella yhdistää venäläiset”, Nyberg sanoo.

Nybergin mukaan Venäjästä ei kannata muodostaa liian mustavalkoista kuvaa. Venäjä on autoritäärinen, mutta se ei ole totalitäärinen. Suuressa maassa on tietty tila poikkeaville ajatuksille, ja niitä jopa arvostetaan. Yhteiskunnan osa-alueista vain media on lähes täysin kahlittu.

Viime viikolla presidentti Vladimir Putin nimitti entisen valtiovarainministerin Aleksei Kudrinin presidentinhallinnon yhteydessä toimivan talouskomitean varapuheenjohtajaksi. Uudistusmielisenä Venäjän talouspolitiikan kriitikkona tunnettu Kudrin on 1990-luvun alun talousreformeista tunnetun Jegor Gaidarin tärkein opetuslapsi.

Nybergin mukaan Kudrinin nimitys kertoo siitä, että uudistusmielisillä talousasiantuntijoilla on edelleen vaikutusvaltaa, ja presidentti kuuntelee heitä. Se ei tosin tarkoita, että uudistuksia saataisiin tehtyä.

”Riippumatta siitä, mitä Venäjän taloudessa tapahtuu, taloudesta vastaava eliitti on länsimaissa koulutettua eikä mitään huuhaaekonomisteja, jotka yrittäisivät palauttaa talouteen neuvostomenetelmiä, kuten valuuttakurssien säätelyä tai valuutan viennin kieltoja”, Nyberg sanoo.

Nybergin mukaan Venäjä saa kiittää paljosta keskuspankkia ja etenkin sen jämäkkäotteista pääjohtajaa Elvira Nabiullinaa.

Keskuspankin vakauttava rooli oli merkittävä, kun ruplan arvo romahti vuonna 2014. Ruplan kellutuksen lisäksi Venäjällä päätettiin, että reservejä ei tyhjennetä kuten edellisessä kriisissä vuosina 2008-2009, jolloin niillä lainoitettiin finanssisektoria ja suuryrityksiä.

Nabiullina on myös tehnyt valtavan urakan peratessaan Venäjän villiä pankkisektoria, Nybergin mukaan ”ihailtavan tehokkaasti, jopa julmasti”.

”Ainoa asia, missä Venäjä on säilyttänyt yhteyden reaalimaailmaan, on keskuspankkipolitiikka ja siihen liittyvä päätös, että reservejä ei tyhjennetä. Venäjä on markkinatalous, ja rupla on rahaa, vaikka pelisäännöt ovat mitä ovat.”

Nato-selvityksen merkittävin uusi avaus ei kuitenkaan liity Venäjään vaan Ruotsiin. Selvityksen mukaan Suomen ja Ruotsin kannattaisi tehdä Nato-päätös yhteisesti.

Suhde Ruotsiin on niin mutkaton, että turvallisuuskysymykset eivät oikein tunnu liittyvän siihen. Nybergin mukaan hyvä ja läheinen suhde Ruotsiin on kuitenkin myös turvallisuuspoliittisesti tärkeä. Hän on huolissaan suomalaisten ruotsin kielen osaamisesta ja Ruotsi-tuntemuksesta.

”Jos Ruotsin ja Suomen välille syntyy ymmärtämättömyyttä ja näkemyseroja, olemme itse osaltamme syypäitä. Omat kansalliset etumme vaativat, että kiinnittäisimme enemmän huomiota Ruotsiin ja Pohjoismaihin kuin nyt teemme, emmekä vain kävisi hassua kielipoliittista keskustelua”, Nyberg sanoo.

Nato-selvityksestä monelle tuli mieleen EU-jäsenyys – myös siitä piti sopia yhdessä, mutta Ruotsi pääsi yllättämään Suomen. Nybergin mukaan samanlaista vaaraa ei nyt ole – osittain juuri siksi, että Suomen ja Ruotsin välit ovat läheisemmät, ja yhteys tiiviimpi.

Tätä yhteyttä ei pidä Nybergin mielestä hukata.

”Missään nimessä emme saa joutua tilanteeseen, että Ruotsi hakee etäisyyttä Suomeen, mitä mikään Ruotsin hallitus ei ole toistaiseksi tehnyt. Sen takia ne adjö Finland -äänenpainot, joita Ruotsin keskustelusta löytyy, ovat huolestuttavia”, Nyberg sanoo.

Syyskuun alussa Suomen suurlähettiläänä Moskovassa aloittaa presidentti Sauli Niinistön nykyinen ulkopoliittinen neuvonantaja Mikko Hautala. Hän palaa tuttuihin maisemiin, sillä Niinistö kutsui Hautalan kabinettiinsa juuri Moskovasta, lähettilään si-jaisen eli ulkoministeriökielellä kakkosen paikalta.

Mikko Hautalasta kuulee lähinnä vuolaita kehuja.

”Hyvä mies. Puhuu erinomaista venäjää, on syvällisesti perehtynyt ja nykyisessä asemassaan ollut tietysti kädet syvällä savessa”, Nyberg sanoo.

Missään nimessä emme saa joutua tilanteeseen, että Ruotsi hakee etäisyyttä Suomeen, mitä mikään Ruotsin hallitus ei ole toistaiseksi tehnyt.”
Nyberg myöntää, että diplomatian rooli on muuttunut. Valtioiden johtajien tiheät tapaamiset ja henkilökohtaiset keskustelut ovat pienentäneet sen tonttia. Globaalissa maailmassa myöskään kaupankäyntiä ei välttämättä tarvitse vauhdittaa diplomatian keinoilla. Yritykset osaavat sen usein luontevimmin ja parhaiten itse.

Moskova on silti niitä paikkoja, joissa perinteiselle diplomatialle on yhä tarvetta.

”Sen merkitys voi olla pienempi, jos ollaan tekemisissä hyvin tutun, länsimaisen valtion kanssa, kuten Tukholmassa tai Berliinissä. Silloin rooli on erilainen. Mutta Moskovassa merkitys on huomattava.”

Nybergin mukaan Venäjän kaltaisessa maassa diplomatialla on merkittävä rooli myös Suomen taloudellisten etujen puolustamisessa.

”Aina silloin tällöin syntyy tilanteita, joissa tarvitaan lähetystön tukea, neuvoa ja joskus jopa apua. Tällaisia oli minun aikanani, niitä oli minua ennen ja niitä on yhä.”

Print Friendly, PDF & Email
Written by René Nyberg