Saksa tuntee vastuunsa Euroopan turvallisuudesta

Print Friendly, PDF & Email

Helsingin Sanomat

Angela Merkelillä on nyt Ukrainassa samankaltainen tehtävä kuin Helmut Kohlilla 1980-luvun ohjuskriisissä.

Ukrainan sota on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen kehityksen huippu. Venäjän valmius romuttaa järjestelmä, jonka rakentamisesta maa on itse ollut neuvottelemassa, uhkaa Euroopan tasapainoa.

Ukrainan sodan yhtymäkohdat kylmän sodan aikaan ovat vähäiset, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: nykyinen taistelu Euroopan turvallisuusjärjestelmästä muistuttaa 1980-luvulla euro-ohjusten sijoittamisesta käytyä kamppailua.

Saksan liittokansleri Helmut Schmidt kiinnitti vuonna 1979 huomiota Neuvostoliiton SS-20-ohjusten Euroopalle muodostamaan uhkaan. Schmidtin seuraaja Helmut Kohl voitti sisäpoliittisen taistelun ja ajoi vastatoimena Neuvostoliiton varustelulle läpi päätöksen, jonka mukaan myös Saksaan sijoitettiin Naton keskimatkan ohjuksia.

Tämä niin sanottu kaksoispäätös sisälsi kuitenkin tarjouksen sopia kaikkien keskimatkan ohjusten poistamisesta. Näin tapahtuikin: keskimatkan ohjukset vedettiin pois Euroopasta ja romutettiin.

Runsas vuosi sitten Venäjän pelko otteen menettämisestä Ukrainassa johti sotatoimiin aluksi Krimillä ja myöhemmin Itä-Ukrainassa. Jyrkkä reaktio Ukrainan kansannousuun hämmästytti länttä. Monet yllätti täydellisesti, että Venäjä piti Ukrainan vallanvaihdosta ja uuden hallinnon länsisuuntausta oikeutuksena sodalle.

Ilman Ukrainaa Venäjä ei ole imperiumi. Euraasialainen unioni on Moskovan yritys koota romahtaneen Neuvostoliiton palaset. Putin ei halua päätyä historiaan Nikolai II:n tai Mihail Gorbatšovin lailla johtajana, joka menetti imperiuminsa.

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin sisukas yritys neuvotella kompromissi ei ole johtanut läpimurtoon. Minskissä helmikuussa saavutettu neuvottelutulos on pelkkä aseleposopimus.

Kremlin jyrkkä linja, jossa geopolitiikka menee talouden edelle, on uhkapeliä rautanopilla. Moskovassa arvellaan, ettei turmeltunut länsi kykene pitkän päälle vastustamaan Venäjän valtaa Ukrainassa. Venäjän resurssien oletetaan kestävän Euroopan kärsivällisyyttä pitempään.

Ydinaseet kummittelevat myös Ukrainan sodassa.

Moskovan vallanpitäjät eivät ole puhuneet löysästi ydinaseiden käytöstä Nikita Hruštšovin valtakauden jälkeen. Tämä on muuttanut pelin luonnetta, tosin enemmän psykologisesti kuin sotilaallisesti.

Uhka taktisten ydinaseiden ryhmittämisestä Kaliningradiin herättää ymmärrettävästi huolta. Ydinaseiden käytettävyys – tai pikemminkin niiden ilmeinen käyttökelvottomuus – ei ole muuttunut, mutta ydinaseita käsiteltäessä sanat ovat tekoja.

Venäjä modernisoi päättäväisesti ja varoja säästelemättä strategista ydinaseistustaan. Se on Yhdysvalloille osoitettu viesti: Venäjä vaatii kunnioitusta toisena ydinasesuurvaltana. Kremlin Amerikka-keskinen maailmankuva syyttää Yhdysvaltoja Georgian ja Ukrainan vallankumouksista. Propaganda leimaa Venäjälle asetetut talouspakotteet Yhdysvaltain sanelemiksi.

Angela Merkelillä on nyt Saksan liittokanslerina samankaltainen tehtävä kuin Helmut Kohlilla 1980-luvulla. Kysymys on taas siitä, miten Saksa pitää pintansa läntiselle arvoyhteisölle tärkeässä kysymyksessä.

Kenenkään ei pidä epäillä – Kremlissäkään –, etteikö Merkel puolustaisi päättäväisesti Euroopan turvallisuusjärjestelmää. Kristillisdemokraattien ja sosialidemokraattien muodostama hallituskoalitio tarjoaa suositulle kanslerille vahvan tuen, ja Venäjän-pakotteista kärsivä Saksan vientiteollisuuskin tunnustaa politiikan ensisijaisuuden.

Saksalaisessa yhteiskunnassa on pasifistisia ja antiamerikkalaisia virtauksia, mutta Moskovan näkemysten ymmärtäjiä ei ole yhtä paljon kuin 1980-luvulla.

Taistelu Ukrainan tulevaisuudesta ja sen oikeudesta valita vapaasti tulevaisuutensa on eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän ydinkysymys. Tuki Ukrainalle ei ole suunnattu Venäjää vastaan, vaikka Kreml niin väittääkin. Kuilu Venäjän ja Euroopan näkemysten välillä on traaginen ja vaarallisen syvä.

Mats Bergquist ja René Nyberg
Bergquist on entinen Ruotsin Helsingin- ja Lontoon-suurlähettiläs. Nyberg on entinen Suomen Moskovan- ja Berliinin- suurlähettiläs.