Helsingin Sanomat

Arto Mansala René Nyberg

Suurlähettiläs Antti Karppinen kuoli 16. toukokuuta Helsingissä 92-vuotiaana. Hän oli syntynyt 6. toukokuuta 1923 Altonassa Saksassa.

Karppisen uraa hallitsivat Neuvostoliitto ja Saksa sekä Itämeren piiri. Hän syntyi Hampurin lähistöllä, jonne hänen suomalainen isänsä oli Venäjällä vietettyjen vuosien jälkeen palannut.

Karppisen kielitaito oli poikkeuksellinen. Latvian jälleen itsenäistyessä vuonna 1991 hän oli Suomen ulkoasiainhallinnon ainoa latvian kielen taitaja.

René Nyberg

Who could ever have anticipated that a great empire would implode just like that … and with a minimum of bloodshed? Nobody, but that is what happened in the Soviet Union in 1991.

An authoritarian regime that is not able to use force against its own people is doomed. In the wake of the breakup, the killing took place far from Moscow in the Soviet periphery. Most of the action was in the area stretching from Tajikistan to Moldova, not forgetting the wars between Armenia and Azerbaijan over the Karabakh and the war in Georgia over Abkhazia. The most momentous war, of course, was the one in Chechnya that Yeltsin unleashed in 1994. The notable fact is that all of these conflicts still simmer, including Chechnya. The North Caucasus is an area that brings to mind the North-West Frontier Province of Pakistan.

Frozen conflicts describe the post-Soviet world in a striking way. Smoldering conflicts not only tell us about a lack of will and inability to resolve disputes, but also that such frozen conflicts have proven to be an expedient instrument for Moscow in controlling recalcitrant post-Soviet states and keeping them on a short leash.

Kungliga Krigsvetenskapsakademien

av Mats Bergquist och René Nyberg

Angela Merkel har nu en liknande uppgift i Ukraina som Helmut Kohl hade under missilkrisen på 1980-talet.

Kriget i Ukraina är kulmen på den postsovjetiska utvecklingen. Rysslands beredskap att förstöra en säkerhetspolitisk konstruktion den själv har förhandlat fram hotar jämvikten i Europa.

Parallellerna till det kalla kriget är få, med ett viktigt undantag. Den nu pågående kampen om den europeiska säkerhetsordningen påminner om kampen mot utplaceringen av medeldistansraketer på 1980-talet.

Moscow Times

Russian readiness to destroy a security structure it itself helped to negotiate after the Cold War now threatens the balance of power in Europe. The ongoing struggle over the European security structure resembles the fight in the 1980s over the deployment of medium-range missiles.

It was German Chancellor Helmut Schmidt who first raised the issue of the threat to Europe from Soviet SS-20 missiles in 1979.

His successor Helmut Kohl in a dramatic domestic fight pushed through the so-called Double-Track Decision, where Germany accepted the NATO decision to deploy intermediate range missiles in Germany if the Soviet Union refused to negotiate about the missile issue. The rest is history.

Helsingin Sanomat

Ruotsin ulkoministeriön entinen kabinettisihteeri, suurlähettiläs Leif Leifland kuoli 3. huhtikuuta Tukholmassa. Hän oli 89-vuotias, syntynyt 30. joulukuuta 1925 Tukholmassa.

Leif Leifland oli Ruotsin ulkopolitiikan keskeisiä hahmoja. Hänet nimitettiin vuonna 1970 Ruotsin Washingtonin-suurlähetystön kakkosmieheksi. Pääministeri Olof Palmen voimakas Yhdysvaltain Vietnamin-politiikan arvostelu esti Ruotsin vastanimitetyn lähettilään tulon Washingtoniin. Vastuu suurlähetystön johdosta jäi puoleksitoista vuodeksi Leiflandin hartioille. Hän on kuvannut tätä Ruotsin ja Yhdysvaltain suhteiden jääkautta kirjassaan Frostens år.

Leifland nimitettiin ulkoministeriön poliittisen osaston päälliköksi 1974 ja ministeriön korkeimmaksi virkamieheksi, kabinettisihteeriksi 1977. Hän palveli kolmen ulkoministerin alaisuudessa: Karin Söder, Hans Blix ja Ola Ullsten.